Päätynet johtamaan vaikket olisi johtaja

Jokainen meistä johtaa vähintään itseään. Usein päädymme johtamaan myös muita, vaikka emme olisi varsinaisesti johtaja-asemassa. Johtamista voi tehdä muiden ylä- ja alapuolelta tai samalta tasolta.

Johtamista tarvitaan, kun toteutetaan prosesseja tai projekteja. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että myös anarkiassa johdetaan – johtajuuden muodostuminen vaan perustuu ennalta määrittelemättömän prosessin seurauksena. Valtatyhjiö täyttyy aina tavalla tai toisella ja älyllisten olentojen vuorovaikutuksen kentällä epäjärjestykseen syntyy joka tapauksessa järjestystä. Enemmän tai vähemmän sekavaa järjestystä, mutta järjestystä kuitenkin.

Johtamista ja prosesseja käsittelevän päivän piti Kirsi Parviainen, joka keskittyi projektien ja prosessien johtamiseen. Päivä tosin alkoi Karin, Päivin ja Petterin 3D-mallinnus- ja tulostusdemonstraatiolla.

Onnistuneen johtamisen ytimessä on ymmärrys siitä, mitä ollaan johtamassa. Mikä tahansa toistuva asia voidaan kuvata prosessina. Projektilla puolestaan on alku ja loppu. Molempien kehittämisessä olennaista on tunnistaa prosessin kannalta olennaisten tahojen intressit. Lisäksi intresseistä nouseviin toimenpiteisiin on oltava riittävästi resursseja. Resurssien riittävyys voidaan arvioida realistisesti palastelemalla resursseja vaativat toimenpiteet hahmotettavissa oleviin paloihin.

Omasta mielestäni päivän kiinnostavin Kirsin esittämä anekdootti liittyy prosessien liinaamiseen: “Meillä usein ajatellaan niin, että meillä on magneettikuvauskone ja sen pitää kuvata koko ajan – asiakkaat kyllä ehtivät odottamaan. Kun prosessia liinataan, pyritään siihen, että asiakkaan on saatava palvelua ja magneettikuvauskone ehtii odottamaan.”

 

Leave a Reply